Muistatko nämä mestaruudet? Hakametsän hallissa on juhlittu kiekkokultaa useammin kuin missään muussa jäähallissa

18.11.2021
Muistatko nämä mestaruudet? Hakametsän hallissa on juhlittu kiekkokultaa useammin kuin missään muussa jäähallissa

Jääkiekon Suomen mestaruuden juhlinnassa siirryttiin vuonna 1965 uuteen aikakauteen, kun Porin Karhut juhli ensimmäisenä joukkueena Kanada-maljan kanssa halliolosuhteissa. Pääsarjakiekkoilusta pian eläköityvässä Hakametsän hallissa on vietetty mestaruusjuhlia kaikkiaan 13 kertaa.

Hakametsässä vietettiin mestaruusjuhlia ensimmäisen kerran helmikuussa 1965. Mestaruus ratkesi SM-sarjassa tasapisteisiin päätyneiden Ilveksen ja Karhujen välillä vasta uusintaottelussa, jonka Karhut voitti 5–1. Mestaruusmaalin teki Veli-Pekka Ketola. Paikalla oli 10420 katsojaa.

Neljä vuotta myöhemmin HIFK pelasi kauden päätösottelunsa Ilvestä vastaan Hakametsässä. HIFK oli varmistanut seurahistoriansa ensimmäisen mestaruutensa jo kaksi kierrosta aiemmin, eikä joukkueella ollut sarjan päätöskierroksella enää panosta. Ilves aiheutti HIFK:lle kauden toisen tappion lukemin 7–2. HIFK:n mestaruus oli helsinkiläisseurojen ensimmäinen 26 vuoteen.

Maaliskuussa 1973 Jokerit pelasi Hakametsässä kauden viimeisen ottelunsa. Jokerit oli varmistanut mestaruutensa jo aikaisemmin, mutta voitti päätösottelussaan pronssille yltäneen Tapparan 3–1 vajaan 8000 katsojan edessä. Mestaruus oli Jokereille sen seurahistorian ensimmäinen.

Ensimmäiset tamperelaisjuhlat 12 vuoden odotuksen jälkeen

Liigan aikakaudella (1975–) mestaruudesta alettiin pelata playoffs-peleissä. Heti ensimmäisenä playoffs-keväänä mestaruusjuhlia Hakametsässä vietti TPS, joka kaatoi finaalisarjassa Tapparan suoraan 2–0. Mestaruusmaalin laukoi Seppo Repo ajassa 59.39. Hakametsä oli loppuunmyyty ja paikalla oli 10200 katsojaa.

– Aikaisemmin keskitason pelaajat ovat nyt pystyneet pelaamaan huipulla koko kauden, TPS:n päävalmentaja Raimo Määttänen tiivisti TPS:n mestaruuden taustat ottelun jälkeen HS:lle.

TPS-kapteeni Seppo Lindström kannatteli Kanada-maljaa Tampereella 19.3.1976. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto)

Vuotta myöhemmin Tappara nousi takaisin valtaistuimelle ja pääsi juhlimaan ensimmäisenä tamperelaisjoukkueena mestaruutta Hakametsässä. Tappara vei finaalisarjan TPS:ää vastaan puhtaasti 3–0 ja ratkaisuottelun lähes 9500 katsojan edessä peräti 9–1. Mestaruusmaalista vastasi Martti Jarkko.

– Kysymyksessä oli kahden erilaisen orkesterin kohtaaminen. Me edustamme pitkää linjaa, TPS lyhyessä ajassa kokoon puristettua ryhmää. Pitkä linja voitti, Tapparan mestariluotsi Kalevi Numminen filosofoi HS:lle.

Tapparan tripla, Ilves juhli Turussa

Keväällä 1981 Kärpät yllätti runkosarjan voittaneen Tapparan finaalisarjassa. Mestaruus oli ollut tamperelaisille jo katkolla, mutta Kärpät nousi kahden maalin takaa tasoihin ja vei mestaruuden lopulta 5–2-voitolla Hakametsässä 9602 katsojan todistaessa näytelmää. Mestaruus oli Kärpille sen seurahistorian ensimmäinen. Oululaisten ratkaisijoita oli tasoitus- ja mestaruusmaalit viimeistellyt puolustaja Kari Suoraniemi sekä toinen nuori tulevaisuuden lupaus.

– Taisi olla urani paras ottelu. Tuskin koskaan olen onnistunut näin hyvin, enkä koskaan ainakaan näin riemastuttavasti. Eihän tätä ole uskoa todeksi, neljää Kärppä-maalia pohjustamassa ollut 21-vuotias sentterilupaus Kari Jalonen tunnelmoi HS:lle.

Mestaruusjuhlintaa Hakametsässä keväällä 1981. Kärppien mestareihin kuuluivat Kari Suoraniemi (vas.), Pekka Arbelius ja Jouko Kämäräinen. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto)

Tappara nousi kuitenkin 80-luvun hallitsijaksi ja juhli mestaruuksia vuosina 1982, 1986 ja 1988 kotihallissaan. Maaliskuussa 1982 Tapparan mestaruusmaalista TPS:ää vastaan vastasi Timo Susi, kun hallissa oli paikalla 7779 katsojaa.

Ilveksen viimeisin mestaruus tuli keväällä 1985. Silloin mestaruus oli jo TPS:n hyppysissä, mutta Ilves kampesi kolmella peräkkäisellä voittopelillään mestariksi Risto Jalon johdolla. Juhlallisuuksia vietettiin kuitenkin Turun Kupittaalla.

Keväällä 1986 Tappara vei finaalisarjan HIFK.ta vastaan 3–1 Timo Jutilan iskiessä mestaruusmaalin. Hakametsässä oli ratkaisuottelussa 8659 katsojaa. Tapparan tripla täydentyi kaksi vuotta myöhemmin Lukkoa vastaan käydyssä finaalisarjassa. Voittomaalin teki Teppo Numminen, ja uudistuksia kokeneeseen halliin mahtui mestaruusjuhlia viettämään 7561 katsojaa.

– Mestaruuden tavoitteleminen ei ole kertaakaan syksyisin ollut pääasia. Onnistuminen koostuu lukuisista pikkuasioista ja tuo mestaruuden, jos se on tullakseen, Tappara-sentteri Erkki Lehtonen pohti HS:lle.

Mestarijoukkueen kapteeni Timo Susi Hakametsässä keväällä 1988.

Pitkä tauko tamperelaisille päättyi kotijuhliin

TPS juhli Hakametsässä vuonna 1990. Finaalisarjassa vastassa ollut Ilves oli jo niskan päällä, mutta TPS vei sarjan kolme viimeistä ottelua. Tampereella pelattu ratkaisupeli päättyi turkulaisille 6–3. Loppumyydyssä Hakametsässä (7569 katsojaa) mestaruusmaalista vastasi TPS:n Pekka Tirkkonen.

– Tämänvuotinen finaalisarja on ollut yksi kaikkein korkeatasoisimmista, mitä SM-liigan historiassa on pelattu. Meidän puolustuksemme oli rutinoidumpi kuin Ilveksen. Siinä mielestäni syntyi se pieni ero joukkueiden välille, TPS-päävalmentaja Hannu Jortikka sanoi HS:lle.

Tämän jälkeen mestaruushumu kiersi Hakametsän 11 vuoden ajan. Huhtikuussa 2001 mestaruuskaravaani oli takaisin Tampereella, mutta kuten edelliselläkin kerralla, TPS juhli voittajana. Finaalisarjassa se kaatoi Tapparan otteluvoitoin 3–1. Mestaruusmaalin ratkaisupelin jatkoajalla teki Kalle Sahlstedt. Mestaruus oli TPS:lle kolmas peräkkäin.

TPS:n kolmas peräkkäinen mestaruus ratkesi Kalle Sahlstedtin jatkoaikamaaliin Hakametsässä keväällä 2001. (Kuva: Jukka Rautio)

Tamperelaisten pitkä odotus palkittiin huhtikuussa 2016, kun Tappara nousi Suomen mestariksi kaatamalla HIFK:n voitoin 4–2. Hakametsässä juhlittiin Kanada-maljan kanssa ensimmäisen kerran tamperelaisvoimin 28 vuoteen. Ratkaisupelin mestaruusmaalin teki Henrik Haapala.

Kaksi vuotta myöhemmin Tappara pelasi finaaleissa kuudennen kerran peräkkäin. Kärpät vei kuitenkin kuudennessa pelissä Hakametsässä mestaruuden nimiinsä Aleksi Mäkelän maalilla 1–0. Finaaliyleisöä oli paikalla 7279 katsojaa.

– Edelleen on täysin uskomaton olo. En oikein vielä ymmärrä sitä, että voitimme mestaruuden ja minä tein ratkaisumaalin. Haastattelupyyntöjä tuli ottelun jälkeen niin paljon, että taisin jollekin leikkisästi todeta, etten halua enää ikinä ratkaista mitään. En ole ihminen, joka viihtyy valokeilassa, Hakametsän hallin viimeisimmän mestaruusmaalin tekijä kertoi Kalevalle mestaruuden ratkettua.

Aleksi Mäkelä ja mestaruustuuletus vm 2018. (Kuva: Mikko Pylkkö)

Mestaruusjuhlat Hakametsän hallissa

1965 – Karhut Pori, 13.2.1965
1969 – HIFK Helsinki, 4.3.1969
1973 – Jokerit Helsinki, 11.3.1973
1976 – TPS Turku, 19.3.1976
1977 – Tappara Tampere, 24.3.1977
1981 – Kärpät Oulu, 22.3.1981
1982 – Tappara Tampere, 21.3.1982
1986 – Tappara Tampere, 6.3.1986
1988 – Tappara Tampere, 24.4.1988
1990 – TPS Turku, 25.3.1990
2001 – TPS Turku, 14.4.2001
2016 – Tappara Tampere, 26.4.2016
2018 – Kärpät Oulu, 26.4.2018

Kanada-maljan juhlapaikat vuosina 1965–2021

13 – Tampereen jäähalli (1965, 1969, 1973, 1976, 1977, 1981, 1982, 1986, 1988, 1990, 2001, 2016, 2018)
9 – Helsingin jäähalli (1970, 1980, 1983, 1994, 1995, 1997, 1998, 1999, 2000)
9 – Oulun jäähalli (1987, 2003, 2004, 2007, 2008, 2009, 2014, 2015, 2019)
6 – Porin jäähalli (1974, 1978, 1979, 1984, 2006, 2013)
3 – Kupittaan jäähalli, Turku (1975, 1985, 1989)
3 – Turun areena (1991, 1996, 2021)
2 – Kupittaan tekojäärata, Turku (1966, 1972)
2 – Isomäen tekojäärata, Pori (1967, 1971)
2 – Hämeenlinnan jäähalli (1993, 2010)
2 – Helsingin areena (2002, 2005)
1 – Lahden tekojäärata (1968)
1 – Jyväskylän jäähalli (1992)
1 – Espoon areena (2011)
1 – Lahden jäähalli (2012)
1 – Kuopion jäähalli (2017)


---
Julkaisija: Antti Seppänen